Heräteostoksia

Mainitsin jo pikaisesti heräteostoksista joita teimme lauantaisella Leidenin reissullamme. Eikä muuten ollut ensimmäinen kerta (ja tuskin viimeinen) kun tähän samaan ansaan lankesimme. Muutama vuosi sitten jo törmäsimme tähän galleriaan ja taiteilijaan emmekä silloinkaan lähteneet tyhjin käsin.

Joka tapauksessa, lauantaina olimme kävelemässä gallerian ohi ja pysähdyimme katsomaan ikkunasta sisään. Minä sitten ehdotin että "piipahdetaan" sisällä "ihan vain katsomassa". Taiteilijan nimi on Rien van der Nat ja hän on erikoistunut grafiikkaan. Minä ja mieheni molemmat tykkäämme hänen töistään. Todellinen persoona pitkine harmaine hiuksineen, partoineen ja piippuineen (piippu ei tosin näy näissä kuvissa) ja kaiken lisäksi uskomattoman ystävällinen :-)


Minä iskin silmäni välittömästi tuohon pieneen nudeen ja päätin että se oli PAKKO saada. Mies tykästyi tuossa samassa kuvassa ylimpänä olevaan teokseen (musta-harmaa-kelta-punainen) haluten sen työhuoneensa seinälle. Itse en siitä oikein tykännyt; minun makuuni oli enemmän tuo oikealla oleva teos (valko-harmaa-punainen). Kun niitä siinä katselimme & vertailimme, herra van der Nat sanoi että jos otamme ne molemmat, saamme nuden kaupan päälle. Kaupat lyötiin lukkoon sillä silmänräpäyksellä! :-) 


Nämä pitää vielä kehystää, mutta miehen suosikki menee hänen työhuoneeseensa, minun valintani yläkerran rappusten seinälle (siellä kun tuota punaista jo on) ja tuo minun rakastamani nude pääsee kunniapaikalle olohuoneen seinälle. Tuossa sitä jo mallailin ja sopii paikalleen täydellisesti. Ymmärrän kyllä että ei ehkä ole kaikkien makuun; taide ja kauneus on katsojan silmissä ja tuppaamme kokemaan & näkemään taiteen eri tavalla. Toinen näkee kauneutta ja toinen kauheutta, se on niin henkilökohtaista :-) Joka tapauksessa, minusta tämä nude on aivan ihana ♥

Tässäpä kaikki tällä kertaa. Hyvää viikon jatkoa teille kaikille!

Tittelien tulvaa

Minun pääsiäismunatehtailuni on innostanut mieheni laukomaan erinäisiä huvittuneita kommentteja. Viimeisin tittelini on "The Egg Whisperer" (Munakuiskaaja), sanoisin että siinä aikaisemmassa "Mrs Fabergé" tittelissä oli enemmän tuota glamouria.

Eli ollessani munientöpsöttelypuuhissa mies ohi kulkiessaan tokaisi "Sweetie, arvaas millä nimellä aion kutsua sinua jatkossa? The Egg Whisperer!" ja jatkoa tietysti seurasi "You're a bit funny, because you're a bird and you're messing with eggs". Ja sitten hekotukset päälle. Tuo lintu juttu liittyy lempinimeen jolla mies alkoi minua kutsumaan jo 10 vuotta sitten, eli "Tweety bird" (Tipi lintu) ja kuulema myös köpöttelen täällä kotona kuin pingviini. Että näin. Taisi tulla hieman liikaa infoa?


Mutta munat loppuivat kesken, joten tehtaan tuotanto piti ajaa alas. Liimanäppieni tuotoksia esittelen hieman lähempänä pääsiäistä. Mitähän sitä keksisi seuraavaksi?


Minulla on tällä hetkellä joka nurkka niin täynnä sipuli- ja leikkokukkia että ei mahdu enää yhtään ruukkua tai maljakkoa. Kaihoisin silmin katselin tänään kotimatkalla Haagin keskusaseman kukkakojun ihanan värikästä kukkatarjontaa... Tahdonvoimalla sen ohitin :-)


Orkideanikin on vielä hengissä, jee! Hyvää alkanutta viikkoa teille kaikille! Ja tuhannet kiitokset kommenteista edelliseen postaukseen. Kiva että tekin tykkäsitte Leidenin tunnelmista :-)

Ostosreissu Leideniin

Ja pitihän se kamerakin tietysti ottaa mukaan. Kiertelimme tuntitolkulla Leidenin ihania sivukatuja ja teimme heräteostoksia (joista myöhemmin lisää). Tässä teille pieni kuvasarja Leidenin tunnelmista. Tuo tuulimylly tervehtii Leideniin tulijoita melkein heti rautatieaseman kulmalla.

Nämä Alankomaalaiset talot tuppaavat olemaan mielettömän kapeita, varsinkin vanhojen kaupunkien keskustoissa. Ennen vanhaan kun verot maksettiin talon leveyden mukaan; eli mitä leveämpi talo, sitä enemmän veroja. Tuo alakuvan pinkki pieni talo on super suloinen :-)

Alla oikealla paikallinen "asukas" istuskeli niin sievästi ikkunalaudalla että oli pakko ottaa kuva. Ja vaikka talossa ei varsinaisesti puutarhaa olisikaan, se tehdään vaikka kukkaruukkujen avulla ulko-oven viereen :-)

Ja tähän lopuksi vielä hieman väriä. Kauniita vanhoja rakennuksia & ovia joka nurkalla. Kamera lauloi aika iloisesti ja lopulta loppui akkukin kesken :-)

Mutta nyt toivottelen mukavaa viikonlopun jatkoa. Meidän keittiöistä tulvii ihanat tuoksut, eli mies taas kokkailupuuhissa ja kohta syödään... nam (tosin hieman myöhäinen ajankohta). Uudet lukijat ovat lämpimästi tervetulleita! :-)

Hiljaiseloa

Eli ei mitään uutta länsirintamalta. Rullaverhoprojektistakin täällä on toivuttu ihan sujuvasti ja nurkissa kaikuneet kirosanat ovat melkein muisto vain, mutta tänä viikonloppuna on melko turha haaveilla mistään uusista projekteista. Huomenna lauantaina olisi taas kova yritys mennä Leideniin ostos- ja kuvausreissulle. Toivotaan että säät suosivat paremmin kuin viikko sitten, jotta voisin heittää teille pienen kuvapläjäyksen kauniista vanhasta Leidenista; Rembrandtin syntymäkaupungista ♥


Näitä olohuoneen nurkkia jälleen. Kun näitä kuvia nyt katselen, niin alkoi yhtäkkiä tekemään HURJASTI mieli jotain ihania keväisiä karkkivärejä. On tällä hetkellä jotenkin blaah, vaikka edelleenkin tykkään tuosta peruspellavasta sinisin raidoin. Se mintturaitainen tyynykin siirtyi taas yläkertaan; pitänee hankkia sille kavereita piristykseksi. 


Ja kuvista käy myös hieman ilmi olohuoneemme yksi perusongelma, eli ovien valtava määrä! Tässä pienessä huoneessa on neljä ovea, yksi melkein koko seinän mittainen erkkeri-ikkuna (patteri siinä alla) ja tasan yksi ehjä seinä; yritä siinä sitten sijoittaa huonekaluja. Ei ole meinaan helppoa ei :-)


Ja nyt toivottelen aurinkoista viikonloppua teille kaikille (tosin meillä päin siitä auringosta voi vain haaveilla). Mutta luulisin että tulette minusta vielä kuulemaan ennen kuin tämä viikonloppu on ohi :-)
Terkuin, Katja

Päänsärkyprojekti

Eli rullaverhojen asennus. Halusin yläkerran tasanteen ikkunaan rullaverhot (aikainen aamuaurinko tuppasi heijastumaan valkoisesta seinästä suoraan silmilleni), joten ostimme paikallisesta remonttikaupasta rullaverhon jota piti hieman kaventaa. Homma ei kuitenkaan mennyt IHAN niin nopeasti & näppärästi kuin olimme ajatelleet. Mittaamista, ruuvaamista, kiroilua, sahaamista, lisää mittaamista, tajuamista että "eihän tämä hiiskatin paketista tullut kangas ole edes SUORA", voimakasta kiroilua, vielä lisää mittaamista, leikkaamista jne.

Muruni ähelsi projektin parissa posket punaisina ja tasaisin väliajoin kuului huuto "HEADACHE material!". Uhkaili myös aikovansa juoda kaiken oluen mitä jääkapista löytää kunhan projekti on valmis. Käsitteet "mittatilaustyö" ja "paikalleen asennettuna" alkoivat kuulostamaan entistä paremmilta mitä pidemmälle tämä projekti eteni ;-) Mutta siellä se rullaverho nyt komeilee, eikä ole edes vinksallaan (mutta tuosta miehestä en voi välttämättä väittää samaa).


Ostimme myös uuden rullaverhon vierashuoneeseen, mutta sitä ei kuulema laiteta paikoilleen piiiiitkään aikaan, ei ennen kuin mies on "toipunut" tästä koetuksesta. Ja mainittakoon vielä että miehelläni on melkein sairaalloinen rannekellofetissi; niitä kelloja löytyy jo pari laatikollista. Kun rullaverho oli lopulta paikoillaan, mies tokaisi "I pizza promise you one thing, by doing this I have earned at least THREE new watches!"

Että näin meillä tällä kertaa. Tähän loppuun vielä hieman seesteisempiä tunnelmia tuolta makuuhuoneesta. Ja toivotaan että se aurinko ei enää herättele kukonlaulun aikaan :-)


Olen muutamat kerrat miettynyt pitäisikö tuo yläkuvan peili maalata, mutta taidan ainakin toistaiseksi jättää tuunaamatta, sillä pidän ihan tuosta puunväristäkin :-)


Meitä on tänään hemmoteltu upealla auringonpaisteella. Kylmä on vieläkin, mutta ainakin se pohjoistuuli hellitti. Oikein mukavaa viikon jatkoa! Ja tervetuloa uudet lukijat ♥
Terveisin, Katja

Keväisiä tunnelmia pohjoistuulen puhkuessa

Viikko alkoi hyvin kylmissä tunnelmissa, sillä täällä puhkuu aivan järkyn jäätävä pohjoistuuli...bbrrrrr. Kevät meni siis hetkeksi jäihin ja luonto saa taas shokkihoitoa. Mutta kylmästä kyydistä huolimatta jatkan keväisillä, pääsiäisväritteisillä tunnelmilla, ainakin täällä sisätiloissa.

Munatehtaani on toiminut täydellä teholla ja ohessa yksi sen tuotoksista; tällä kertaa yksinkertaisempi versio. Töpsöttelin ohutta silkkipaperia pohjustukseksi jotta saisin hieman röpöläisen pinnan, sen päälle pari kerrosta luonnonvalkoista seinämaalia ja lopuksi kiepautin ohutta pellavanarua ympärille. Ihan nätti tuli, vaikka itse sanonkin. 


Jos vain suinkin onnistun löytämään lisää näitä soppakulhoja/terriinejä niin varmasti ostan pois. Tämä mun ainokainen kulho on ihan jatkuvassa käytössä. Mitä vain siihen iskenkin, näyttää mielestäni kauniilta. Nyt on kierrossa helmililjat, sammal ja viiriäisenmunat; näin lähestyvän pääsiäisen kunniaksi.


Kotitoimistosta hyvää päivää. Eli tuon aasialaisen kaapin ääressä minä hoitelen kaikki jutut täällä kotona, ihan seisaaltaan (tuolit ovat yliarvostettuja), mutta tuleepa noita jalkoja onneksi käytettyä edes jonkin verran, kun muuten teen ihan istumatyötä. Teidän keväisistä postauksista inspiroituneena kaivoin esiin yhden vanhan sohvatyynyn jossa on tuota ihanan keväistä mintunvihreää.


Uudet lukijat ovat lämpimästi tervetulleita! :-) Hyvää viikon jatkoa teille kaikille!
Terkuin, Katja

Tolomeon muodonmuutos

No nyt voin vihdoinkin esitellä yhden valmiin miniprojektin, kiitos sateisen lauantaipäivän. Ei edes maalisutia tarvittu, ainoastaan se porakone. Ei tämä mikään jännittävä tuunaus ole, mutta pientä edistystä.

Vaikka meidän koti on yleisesti ottaen täytetty vanhoilla huonekaluilla & esineillä ja tyyli on melko romanttinen, löytyy meiltä sentään muutama moderni esine, lamppujen muodossa. Kaikki alkoi tästä Artemiden Tolomeo jalkalampusta jonka mieheni peri sedältään vuosikymmeniä sitten.


Ja kuten kuvasta näkyy, tavaraa riittää
Se on palvellut meitä loistavasti jalkalamppuna, mutta olemme haaveilleet myös pitkävartisesta seinäversiosta. Olimme jo ostamassa ihka uutta Tolomeoa kunnes tajusimme lamppusarjan nerokkaan suunnittelun salat. Lampun yläosa on irtonainen ja sen voi halutessaan yhdistellä erilaisiin jalka- ja seinäosiin. Eli ostamalla ainoastaan erillisen seinäkiinnitysosan, vanhasta jalkalampusta kuoriutui (erittäin edullisesti) juuri se versio joka meillä oli mielessä. Vapautui tuota lattiatilaakin mikä on aina bonusta tällaisessa pienessä huoneessa, ja helpottaa siivoamista. Me tykkäämme.


Ja enhän minä nyt voi laittaa postausta ilman että jonkinlainen kukka tai kasvi kurkkii jossain nurkassa, enhän? Mutta LUPAAN käsi sydämmellä että tuota yläkuvan kukkakimppua en tule enää näyttämään. Tuli hieman tunkkaiset kuvat, mutta syytän pimeää sateista päivää, enkä (onnettomia) kuvaustaitojani ;-)

Leppoisaa sunnuntain jatkoa teille kaikille!
Terkuin, Katja

Sadepäivän ratoksi

Alunperin oli tarkoitus tänään piipahtaa Leidenissa pienellä shoppaus- ja kuvausreissulla, mutta aamulla heräsimme vesisateeseen ja sitä vettä on lotkottanut koko päivän. Yritän lohduttautua ajatuksella että luonto tarvitsee vettä, täällä kun ei ole satanut kunnolla melko pitkään aikaan. Suunnitelmat menivät siis uusiksi, eli sisähommia ihan kotosalla. Porakonekin on hieman laulanut ja yksi pieni projekti on vihdoinkin valmis, mutta siitä enemmän seuraavalla kerralla.


Viikko sitten ostamani helmililjat kasvavat kovaa vauhtia, niitä nuppuja ja kukkia vielä odotellaan. Yksi liljaruukku hulahti näppärästi tuohon mustaan muottiin.


KIITOS kommenteistanne edelliseen postaukseen. Mies on ihan otettu kehuista joita sai kukkakimpustaan, mutta kuten jo yhdessä kommentissani mainitsin, ihan kaikkea en hänelle kääntänyt ettei menisi herralla ns. suosio hattuun ;-)

Ja tältä se kukkakimppu näyttää tällä hetkellä. Sanoisin että ajatuksesta täysi 10, mutta tekninen toteutus hieman takkuaa tulppaanien huiman pituuskasvun vuoksi. Kysyin mieheltä että voisiko tästä kukkakimpusta hakea myös tuota suhteemme symboliikkaa, eli "mie vien sie vikiset" (tulppaanit kun kuvasivat minua ja ruusut miestäni). Kuulema mun pitäisi jo tietää vastaus kysymykseeni ;-) Mutta pitänee hajottaa kimppu atomeiksi jotta saan noita tulpaaneita hieman lyhennettyä.


Postaukseni tuppaavat näinä päivinä olemaan melko kukka- ja kasvitäytteisiä... Selvästi kevättä ilmassa! Taidan nyt taas siirtyä tuonne munatehtaan puolelle. Hyvää viikonlopun jatkoa teille kaikille. Siellä Suomen päässä olette ilmeisesti päässeet nauttimaan ihanasta auringonpaisteesta.
Terkuin, Katja