Sadepäivän ratoksi

Alunperin oli tarkoitus tänään piipahtaa Leidenissa pienellä shoppaus- ja kuvausreissulla, mutta aamulla heräsimme vesisateeseen ja sitä vettä on lotkottanut koko päivän. Yritän lohduttautua ajatuksella että luonto tarvitsee vettä, täällä kun ei ole satanut kunnolla melko pitkään aikaan. Suunnitelmat menivät siis uusiksi, eli sisähommia ihan kotosalla. Porakonekin on hieman laulanut ja yksi pieni projekti on vihdoinkin valmis, mutta siitä enemmän seuraavalla kerralla.


Viikko sitten ostamani helmililjat kasvavat kovaa vauhtia, niitä nuppuja ja kukkia vielä odotellaan. Yksi liljaruukku hulahti näppärästi tuohon mustaan muottiin.


KIITOS kommenteistanne edelliseen postaukseen. Mies on ihan otettu kehuista joita sai kukkakimpustaan, mutta kuten jo yhdessä kommentissani mainitsin, ihan kaikkea en hänelle kääntänyt ettei menisi herralla ns. suosio hattuun ;-)

Ja tältä se kukkakimppu näyttää tällä hetkellä. Sanoisin että ajatuksesta täysi 10, mutta tekninen toteutus hieman takkuaa tulppaanien huiman pituuskasvun vuoksi. Kysyin mieheltä että voisiko tästä kukkakimpusta hakea myös tuota suhteemme symboliikkaa, eli "mie vien sie vikiset" (tulppaanit kun kuvasivat minua ja ruusut miestäni). Kuulema mun pitäisi jo tietää vastaus kysymykseeni ;-) Mutta pitänee hajottaa kimppu atomeiksi jotta saan noita tulpaaneita hieman lyhennettyä.


Postaukseni tuppaavat näinä päivinä olemaan melko kukka- ja kasvitäytteisiä... Selvästi kevättä ilmassa! Taidan nyt taas siirtyä tuonne munatehtaan puolelle. Hyvää viikonlopun jatkoa teille kaikille. Siellä Suomen päässä olette ilmeisesti päässeet nauttimaan ihanasta auringonpaisteesta.
Terkuin, Katja