Olohuoneen pieniä muutoksia

Hei taasen! Näin tammikuussa kaipaan kummasti enemmän selkeyttä ympärilleni, kuin myös niitä pieniä muutoksia (mutta ei minusta minimalistia saa tekemälläkään). Vaaleus lisääntyi nyt lomien aikana koska parit ovenkarmit, lattialistat ja ruokailuhuoneen ovi maalattiin vihdoinkin luonnonvalkoisiksi. Vielä on muutama pätkä lattialistaa maalaamatta, mutta pikkuhiljaa se siitä valmistuu :-)

Tuossa tuolin paikalla oli iät ja ajat musta valurautainen kynttilänjalka joka nyt raijattiin ullakolle säilöön ja tämä vanha tuoli siirtyi ruokailuhuoneen nurkasta sen tilalle. Tuolin seuraksi ripustimme isosetäni Pepen hentoisen akvarellimaalauksen vuodelta 1987. Kunhan ehdimme niin viemme sen kunnolla kehitystettäväksi, mutta nyt tuo valmiskehys saa kelvata. Joskus näinkin pienet muutokset piristävät kummasti :-)

Isosetäni Pepen akvarellimaalaus

Hyvää alkavaa viikkoa! Ensimmäinen täysi työviikko kaikkien pyhien ja lomien jälkeen, mutta eiköhän siitä selvitä :-) Muutama uusi lukijakin on ilmestynyt ja olette lämpimästi tervetulleita! :-)

Terkuin, Katja

Haaste: Uusi kuvakulma

Yleensä jätän haasteet väliin, mutta elsass-blogin Elsa heitti minulle "Uusi kuvakulma" -haasteen, jonka päätin ottaa vastaan. Kiitos Elsa! Haaste on alunperin lähtöisin Kotila-blogista ja on ihan aikuisten oikeesti haasteellinen.

KOTILA -blogin UUSI KUVAKULMA -haaste:
- Ota valokuva tai useampikin kodistasi, tai muusta blogisi aihepiiriin liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty
- Kiitä sitä bloggaria, jolta olet haasteen saanut ja laita linkki postaukseesi myös KOTILA -blogiin (kotilablogi.blogspot.fi)
- Laita haaste eteenpäin viidelle bloggarille

Olen bloggaillut jo melkein kuusi vuotta ja sinä aikana olen näyttänyt kyllä melkein joka ikisen nurkan ja kuvakulman tästä meidän pienestä talosta, mutta on täällä sentään vielä muutama nurkka jota ette ole aikaisemmin nähneet :-)

Nämä kuvat ovat meidän vierashuoneesta (joka myös minun huoneenani tunnetaan), mutta huone aloitti elämänsä mieheni työhuoneena. Kun minä muutin taloon kenkäkokoelmani kera lähes 9 vuotta sitten, mies yhtäkkiä huomasi että hänen kengilleen ei meidän kaapeista enää tahdo löytyä tilaa. Hän sitten rakensi työhuoneeseen tällaisen hyllykön kenkiään varten. Kun muutimme huoneen vierashuoneeksi ihmettelin ensin mitä moisella hyllyköllä tekisin, kunnes tajusin että lokerikot sopivat täydellisesti sisustuslehtien säilytykseen :-)  Ja nou hätä, ei mieheni työhuonettaan kokonaan menettänyt, se vain siirtyi toiseen yläkerran huoneeseen :-)

Vanhan kreikkalaisen ikonin ostin paikallisesta antiikkiliikkeestä kun ihastuin siihen niin täysillä. Vanha kamera ja teatterikiikarit on peritty mieheni mummolta.

Mutta pysyn sen verran "tyylilleni" uskollisena että en jaa tätä haastetta eteenpäin erikseen nimetyille blogeille, vaan tämän saa napata mukaansa kuka haluaa. Ollos hyvä :-)

Aurinkoista viikon jatkoa teille kaikille! Meillä lämpötilat vetelevät melkein +25 asteessa, aivan uskomatonta.
Terkuin, Katja

Hullun kiilto silmissä

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, minulla on aivan kaamea sisustusinto päällä ja kuljen täällä kotona sellainen hullun kiilto silmissä yrittäen keksiä miten saisin helpolla pientä muutosta ja piristystä aikaiseksi.

Olin jo täysin kyllästynyt katselemaan vanhaa kirjasinlodjua joka on roikkunut ruokailuhuoneen seinällä jo vuosia. Ajattelin että joku kaunis peili olisi kiva, mutta ensi hätään pengoimme ullakon kätköistä tämän mieheni mummolta perimämme vanhan maalauksen. Ei tämä "mummotyyli" nyt ihan täysin minun makuuni ole (ja taulu roikkuu vielä hieman liian matalalla), mutta vaihtelu virkistää.

Kynttilänjalat ja kukkaruukku pitäisi vielä laittaa vaihtoon, mutta en ole keksinyt mitä laittaisin niiden tilalle. Jotain yksinkertaista koska tuo itse maalaus kehyksineen on jo niin "krumeluuri". Kenties simppeli sinkkiastia viherkasvin kera? Tuo lampun rimpulakaan ei enää ihan natsaa, joten uuden etsintä olisi edessä. Hullun kiilto silmissä siis jatkuu...

Mummotaulun mies vielä sulatti, mutta pyykkilaudan saapuminen olohuoneeseen aiheutti "pientä" mutinaa ja jupinaa armaan mieheni suunnalta (sanat "rompetta nurkissa" kaikuvat vieläkin korvissa), mutta eipä häntä voi siitä paljoa syyttää ;-) Kait hän on muutamat säälipisteet ansainnut kun joutuu kestämään näitä minun kotkotuksiani.

Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille! Ja uudet lukijat ovat lämpimästi tervetulleita :-)
Terkuin, Katja