Oho, melkein viikko on taas vierähtänyt. Näiden kuvien perusteella meillä vallitsee vielä seitinohuet joulufiilikset, mutta todellisuus on jo vallan toista. Punainen lähti melkein käsistä, mutta enhän minä vielä kehtaa ihan joulunpunaisia tunnelmia postailla ;-) Revin sen edellisen postauksen minikuusen pois mullan seasta ja iskin sen tuohon lasipurkkiin. Ihan kiva se on noinkin.
Mutta APUA! Miten tämä joulu pääsi minut taas yllättämään? Lahjat ostamatta, joulukortit lähettämättä ja joulupakettikaan ei ole vielä matkalla Suomeen... Ei voi olla totta! Joka vuosi sama tarina. Tuntuu että on kamala kiire ja mitään ei ehdi. Sunnuntaina sain sentään joulukuusen koristeltua; josta myöhemmin lisää :-) En ole ehtinyt teidänkään blogeissa vierailemaan enkä edes oikein reagoimaan edellisen postauksen kommentteihin... nyt on taas pakko pyydellä kovasti anteeksi.
Viime lauantaina pääsimme taas nauttimaan keikkatunnelmista Amsterdamissa; tällä kertaa Depeche Moden siivittämänä ja keikka oli aivan mahtava, kuten aina (tämä oli 7. kerta kun näin heidät livenä). Ja jos musiikista puhutaan niin Depeche Mode on kyllä elämäni rakkaus. Olen heitä fanittanut jo 30 vuotta (kylläpä aika rientää). Ja ilman Modea en olisi muuten ikinä tavannut miestäni (tapasimme faniympyröiden kautta) joten Modea on myös kiittäminen siitä :-) En minä nyt liian runolliseksi halua heittäytyä, mutta Depeche Moden keikat nostavat aina tunteet hieman pintaan, hups.
Hyvää viikon jatkoa teille kaikille! Meillä kiireet jatkuvat sekä töissä että kotona... perjantaina olisi työpaikan pikkujoulut ja viikonloppuna jos ehtisi vihdoinkin jouluostoksille (sanotaanko että olisi vähän niin kuin PAKKO ehtiä).
Terkuin, Katja
Näytetään tekstit, joissa on tunniste konsertit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste konsertit. Näytä kaikki tekstit
maanantai 9. joulukuuta 2013
tiistai 26. marraskuuta 2013
Haipakkaa menoa
Meillä on viime päivät ollut sen verran haipakkaa menoa että hyvä kun tietää mistä päin aloittaa. Viime lauantaina olimme Amsterdamissa Sueden keikalla ja se oli kyllä mielettömän loistava ja energinen! Olen Suedesta tykännyt jo pari vuosikymmentä joten oli ihanaa vihdoinkin nähdä heidät livenä. Laulaja Brett Andersonin ääni oli loistovedossa ja hänessä on sitä lavakarismaa vaikka muille jakaa (minulla pyöri melkein sukat jalassa). Huippuilta siis :-)
Sunnuntaina emme ehtineet paljoa levätä kun piti jo iltapäivällä suunnata Haarlemiin cocktailkutsujen tapaisiin kotipippaloihin. Tupa oli täynnä ja ilo korkealla. Perheen vävypoika kokkaili keittiössä kaikenlaista herkullista pikkusyötävää ja illan emäntä mainitsi vaatimattomasti vävyn olevan kokki. Minä ja mieheni olimme menossa kutsuilta suoraan ravintolaan syömään, joten (tyhmyyttämme) jätimme osan makupaloista kokeilematta kun emme halunneet täyttää vatsojamme liikaa. Kaikki mitä maistoimme vei melkein kielen mennessään, mutta suunnitelmien mukaisesti lähdimme kutsuilta ajoissa suunnaten sinne ravintoaillalliselle. Seuraavana päivänä uteliaisuuttamme googlasimme ravintolan missä vävypoika kokkailee ja yllätys oli suuri kun selvisi vävyn olevan Michelin-tähtikokki. Voihan näppy! Me tyhmät! Olisi ehkä kannattanut jäädä niille kutsuille koko loppuillaksi ja maistaa KAIKKEA mitä hän loihti. No, oli se meidän ravintolaillallinenkin ihan ok, muttei tosin lähelläkään Michelintähtiä... Vävypojalla olisi pitänyt olla se tähti tatuoituna otsalohkoon ;-)
Ostin tällaisia pahvisydämiä, iskin yhteen "snow is falling" tekstileiman ja kiva tuli
Mutta nyt pitää lopetella sillä alamme illan iloksi katselemaan leffaa. Postaan jatkoa tarinaan myöhemmin tällä viikolla :-) Oikein tunnelmallisia marraskuun päiviä teille kaikille ja iso kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseen!
Terkuin, Katja
Sunnuntaina emme ehtineet paljoa levätä kun piti jo iltapäivällä suunnata Haarlemiin cocktailkutsujen tapaisiin kotipippaloihin. Tupa oli täynnä ja ilo korkealla. Perheen vävypoika kokkaili keittiössä kaikenlaista herkullista pikkusyötävää ja illan emäntä mainitsi vaatimattomasti vävyn olevan kokki. Minä ja mieheni olimme menossa kutsuilta suoraan ravintolaan syömään, joten (tyhmyyttämme) jätimme osan makupaloista kokeilematta kun emme halunneet täyttää vatsojamme liikaa. Kaikki mitä maistoimme vei melkein kielen mennessään, mutta suunnitelmien mukaisesti lähdimme kutsuilta ajoissa suunnaten sinne ravintoaillalliselle. Seuraavana päivänä uteliaisuuttamme googlasimme ravintolan missä vävypoika kokkailee ja yllätys oli suuri kun selvisi vävyn olevan Michelin-tähtikokki. Voihan näppy! Me tyhmät! Olisi ehkä kannattanut jäädä niille kutsuille koko loppuillaksi ja maistaa KAIKKEA mitä hän loihti. No, oli se meidän ravintolaillallinenkin ihan ok, muttei tosin lähelläkään Michelintähtiä... Vävypojalla olisi pitänyt olla se tähti tatuoituna otsalohkoon ;-)
Mutta nyt pitää lopetella sillä alamme illan iloksi katselemaan leffaa. Postaan jatkoa tarinaan myöhemmin tällä viikolla :-) Oikein tunnelmallisia marraskuun päiviä teille kaikille ja iso kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseen!
Terkuin, Katja
tiistai 1. lokakuuta 2013
Viikon kuulumiset
Hei taas! Minä en ymmärrä miten nämä päivät rientävät niin nopeasti... nyt eletään jo lokakuuta. Teidän blogeissakaan en ole ehtinyt käymään viime päivien aikana; epäkohta joka pitää mitä pikimmin korjata :-)
Viime lauantai meni shoppaillessa ja ilta ihan relatessa, en edes aukaissut konetta (tekee muuten joskus hyvää). Sunnuntaina oli upea aurinkoinen syyspäivä, joka hurahti täysin tuolla puutarhan puolella; pitäisi tuo puutarha ja patio saada pikkuhiljaa syksy- ja talvikuntoon.
Näissä kuvissa pitäisi jo näkyä valkoiseksi maalattu pergola siinä kohdassa missä tavallaan "astutaan" itse puutarhan puolelle. Materiaalit hankittiin jo keväällä, mutta kun ei vain olla saatu aikaiseksi... Ensi keväänä sitten ;-)
Sunnuntai-iltana fiilistelimme katsellen Peter Gabrielin konserttitaltiointia, valmistautuen maanantai-illan keikkaan. Eilen pääsin VIHDOINKIN näkemään Peter Gabrielin livenä kun hän heitti "Back To Front" keikan Amsterdamissa ja voi että oli hyvä! Vuosien odotus palkittiin ja ajoittain sain pyyhkiä ihan liikutuksen kyyneleitä :-) Upea artisti, upea bändi ja hieno lavashow. Alla olevat kuvat ovat mieheni ottamat. Tänään ollaan oltu silmät ristissä kahvin orjana kun pääsimme nukkumaan vasta pikkutunneilla, mutta oli se sen arvoista.
Eipä tässä muuta tällä kertaa. Tämä nainen tarvitsee lisää kahvia... Oikein hyvää lokakuun ja viikon jatkoa teille kaikille! :-)
Sledgehammer terkuin, Katja
Vihreitä tunnelmia - tykkään kovasti tuosta Tynellin Aurinkopullosta
Viime lauantai meni shoppaillessa ja ilta ihan relatessa, en edes aukaissut konetta (tekee muuten joskus hyvää). Sunnuntaina oli upea aurinkoinen syyspäivä, joka hurahti täysin tuolla puutarhan puolella; pitäisi tuo puutarha ja patio saada pikkuhiljaa syksy- ja talvikuntoon.
Näissä kuvissa pitäisi jo näkyä valkoiseksi maalattu pergola siinä kohdassa missä tavallaan "astutaan" itse puutarhan puolelle. Materiaalit hankittiin jo keväällä, mutta kun ei vain olla saatu aikaiseksi... Ensi keväänä sitten ;-)
Puutarhan syysvärejä ja viidakkotunnelmaa
Sunnuntai-iltana fiilistelimme katsellen Peter Gabrielin konserttitaltiointia, valmistautuen maanantai-illan keikkaan. Eilen pääsin VIHDOINKIN näkemään Peter Gabrielin livenä kun hän heitti "Back To Front" keikan Amsterdamissa ja voi että oli hyvä! Vuosien odotus palkittiin ja ajoittain sain pyyhkiä ihan liikutuksen kyyneleitä :-) Upea artisti, upea bändi ja hieno lavashow. Alla olevat kuvat ovat mieheni ottamat. Tänään ollaan oltu silmät ristissä kahvin orjana kun pääsimme nukkumaan vasta pikkutunneilla, mutta oli se sen arvoista.
Eipä tässä muuta tällä kertaa. Tämä nainen tarvitsee lisää kahvia... Oikein hyvää lokakuun ja viikon jatkoa teille kaikille! :-)
Sledgehammer terkuin, Katja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)














