Tragic hairdos. Who could forget those perms and mullets? I look like a poodle in some of my old school photos.
Tragic fashion. I solemnly declare I will never ever wear shoulder pads again! Nor shirts with batwing sleeves. Not to mention those two combined.
Tragic make-up. Who the heck decided that loads of blue eye shadow and pearly pale pink lipstick is a good combination? I also abused black eyeliner BIG time.
But at least the music was fab back in the 80's. Or am I the only one who thinks so? I still listen to loads of 80's stuff. That is the best way to do some time traveling.
I find it quite shocking that over 20 years has passed and I am now officially middle aged. How did this happen? Or should I ask WHEN did this happen? The saying "time flies when you are having fun" springs to mind. And based on my diaries I definitely had fun.
I am wishing you all a lovely weekend and remember, Frankie says RELAX. And do not forget to wake me up before you GO-GO. Been there, done that, got the T-shirt! How about you?
P.S. these pictures have nothing to do with the subject, but there is NO WAY I am going to publish my 80's poodle hair portraits here ;-)
27 kommenttia:
Ihanaa! Minäkin olen kasarifani musiikin osalta. Vaatemuoti oli todellakin mainiota, samoin hiustyyli! Voi miten hauskoja muistoja tuo aika pitää sisällään. Nuo ikävät murrosiän tuskat on jo unohdettu.
Hei Olivieno, kasarimusa on ihan huippua! Kaikin puolin olen onnellinen että elin teinivuoteni 80-luvulla enkä esimerkiksi nyt. 80-luvulla oli vielä jonkinlaista viattomuutta ilmassa ja hauskuuttakin.
Muuten, kokeilemme sitä pestyä Ektorp päällistä tänä viikonloppuna. Kerron sitten tekikö vesipesu tepposia :-) Jos teki, meillä on onneksi vaihtopäällisiä. Tällä hetkellä ihan valkoinen päällinen käytössä.
Kauniita tavaroita! Ja arvaas kun mie täällä ihmettelen ikääsi, minäkin kun olen vielä niin nuori:))
Lähden kohta viemään Jen:n ratsastustunnille ja haistelemaan itsekin hevosenlantaa:) Vietetään kiva päivä muksujen kanssa:)
Ole onnellinen paksuista tuuheista hiuksistasi:D Moni huolisi sellaiset kuule itselleen, vaikka niiden kanssa joskus "taistelemaan" joutuukin:)
Hei muistatteko ne Dame Edna -silmälasit, huikeita kissamaisia muotoja ja värejä!!!
Minullakin oli useita!
Ja ne olkatoppaukset: mitä suuremmat sitä upeammat :)
Lisäksi minulla oli Dingo-tyyliin hiukset, joissa tosin oli oma räväkkä lisä, mustavalkoraidat, joista sainkin sitten lisänimen skunkki....
@Mimosamamma: No joo mutta kun näihin hiuksiin yhdistää ne kasariajan pikkurullilla tehdyt permanentit, niin ei hyvä. Sitten mummin piti vielä mennä teettämään se taitelijan tekemä piirros siitä mun "puudelikuvasta"
@Jaana: Vai skunkki... Anteeksi mutta mun oli pakko nauraa kun luin kommenttisi :-D Jollen väärin muista, minulla oli ajoittain KAHDET olkatoppaukset päällekkäin... Taisi hartiat olla korvien korkeudella.
Joo, se muotokuva on tallessa, taidan ottaa joku päivä muutamat kuvat siitä ja laittaa ne blogiini.....tulisitko lankoja pitkin?:))
No jaa, sanoisinko että meiltä löytyy kosolti materiaalia "vastaiskuun" ;-)
Täällä on upea aurinkoinen ilma. Lupailivat +28C tälle päivälle! Pitää kaivaa tuolien pehmusteet & aurinkovarjot esiin ja nauttia päivästä :-)
Katja: :DDD
Kyllä kahdeksankymmentäluku oli rautaa - tämän päivän teineillä ei ole aavistustakaan, kuinka hauskaa meillä oli. Ja tuo kirjoituksesi oli mainio!! Lammaspermis ja olkatoppaukset ovat tosiaankin tuon vuosikymmenen parasta antia :)
Ja silloin muuten vielä erotti diskossa, kun edellinen kappale loppui ja seuraava alkoi..
taitaa olla vielä suomi ihan omassa kastissaan 80-luvulla...älä huoli unohdetaan ajan kuluminen ja tyydytään olemaan me tytöt vain ikinuoria
Ilona
I turned 39 when I was on holiday and that got me thinking about my past identities as well. The eighties sure were a fun time, but I am so much more comfortable with myself now, I wouldn´t want to go back.
Nice post!!!
Greetings, M
Huomenta Katja!
Ihania muisteluja 80-luvulta,
Niin se aika vierähtää eteenpäin. Niinkuin Mimosamamma sanoi, miten lapset voivat täyttää 40v. kun itse olemme vielä niin nuoria.
Ei itsekkään paljoa päälle 40v.
:-DD
Hyvä syyskuuta teille molemmille!
-Krisse-
Kivoja nuo muistelut itse olin aikas nuori 80 luvulla mutta muistan kyllä!
Nuo keikki kuvissa olevat esineet on niiin kauniita!
Iloista syyskuun ekaa!
Kiitos kaikista kommenteista. Jotenkin en jaksa uskoa että olen piirua vaille nelikymppinen. Muistan kun yläasteikäisenä ajattelin että lukion 3-luokkalaiset, 18 vuotiaat, olivat TOSI vanhoja ja niin hirveän aikuisia... Nelikymppiset olivatkin sitten jo toinen jalka haudassa, kehäraakkeja mummoja & pappoja. Kummasti oma vanheneminen muuttaa käsityksiä :-)
@Marianne: I adored the 80's and had loads of fun. Great memories too, but I do not think I would want to do it all over again ;-)
Yksi 80-luvun hyvin mieleen jäänyt juttu oli Earth Wind&Fire-konsertti Jäähallissa. Siellä tämäkin mamma seisoi penkillä ja hurmaannuksissaan tanssi yhdessä muiden fanien kanssa suosikkibändinsä mahtavan, kuolemattoman musiikin jytkeessä:)
Hih näitä oli hauska lukea! Muistan kuinka värjäsin 80-luvulla ensi kerta pääni punaiseksi (kampaajalla) ja kun tulin kotiin, isäni sanoi "täällä ei sitten punkkarit asu"!
Olen muuten tasan samoin ajatellut tuosta 40 iän rajapyykistä, silloin kun isäni sen täytti ajattelin just niin että se on NIIIN vanhus... itse täytän tuon vanhuuden iän ihan pian, ja töissä minua vielä pidetään pikkulikkana :D ONNEKSI!
Kiva kuulla kuinka päällistesi kävi!
Että nauratti tuo Olivienon kommentti, hohotan täällä niin että meinaan penkiltä tippua:DD Isän tuomitsema punapääpunkkariraasu:))
Ne vanhukset ei sitte tajuu mistään mitään:))
sujuvasti taas ihailemassa kuviasi .. arvaat varmaan mun kielitaidon ;/
Kyllä nauratti minuakin tuo Olivienon kommentti. Olisi mielenkiitoista tietää kuinka tarina päättyi. Miten kävi "punkkaritytön" ja isän tahtojen taistossa? Mutta hei, ei ainakaan ollut hakaneuloja korvissa, vai oliko? ;-)
Ja muuten, se Ektorpin päällys näytti kestävän 30 asteen vesipesun aivan mainiosti! Emme vielä vaihtaneet sitä kokonaan takaisin, mutta kokeilimme pari tyynynpäällistä ja ne olivat ok.
And here I was waiting for the poodle hair pics! I definitely remember the 80´s and for me it was a happy time, but I do not feel nostalgic about the fashion, only the music, like you. Lovely post. And thank you for all your lovely comments in my blog, they are truly appreciated. And you have a perfectly lovely blog here, which is a pleasure to visit.
Blogissani on sinulle yllätys!
JESS! Arvasinhan että sen voi pestä...noniin seuraavan kerran lentää meilläkin pesukoneeseen, kesti sen sitten tai ei! Meillä on myöskin se valkoinen ja sit beige päällinen, kiva kun saa välillä vaihdella eikä ihan hirveesti haittaa vaikka menis pilalle KUN NIITÄ SAA SIT UUSIA!
Juu sen meidän isukin sanomiset on aina ihan tota luokkaa, meikä kuvitteli sit olevansa TOSI COOL kun laitoin niittivyön minihamosen seuraksi ja laahustelin angstin näköisenä... Sain sentään kotiin jäädä asumaan eikä minusta ihan kauhean paha tullut (paitsi isän mielestä) :) Ei ollut hakaneuloja ei- mutta henkselit roikkui pyllyn päällä olikse vähän hullua vai?
Olipas hauska postaus=)Kuulosti kyllä niiiin tutuilta kaikki nuo kasarijutut,mulla oli siinä lisänä vaan vielä Dingo aika,muistattehan ne sifonkihuivit ja japanikorvikset:)Olen kyllä samaa mieltä tuosta musiikista,huippua!(Myös se Dingo!)
Henkseleistä tuli mieleen että minulla oli 80-luvulla yhdessä vaiheessa sellaiset skottiruudulliset housut (puna-musta-valkoiset) joissa oli yhteensointuvat henkselit. Olivat mielestäni niin mahdottoman makeat. Ja julkisilla paikoilla liihoitin ne pöksyt jalassa... uhhuh.
Niittivyö, minihame ja hieman angstia olisi ihan oikeasti ollut coolimpaa ;-)
Ja toki minä ne Dingo huivit muistan... Ja käsi kädessä kuljemme taloon autioon ja se minua niin ravistaa...
Hola Katja!
Los 80's también fue una década muy decisiva para la historia más reciente de España... música, Almodovar, movida madrileña, muchos cambios! Y, ni loca os enseñaría una foto mía de la época! ;-)
minullakin ollut joskus pikkutyttönä tuollainen rasia :)
Lähetä kommentti