Hyvää pääsiäistä!

Tervehdys jälleen pitkästä aikaa ja loistavaa pääsiäistä teille kaikille! Oli niin suunnitelmissa tehdä kaikenlaisia pääsiäisaiheisia postauksia tällä viikolla, mutta enpä ole ennättänyt. Ihanaa että on edes nämä neljä päivää vapaata. Oi kun voisi työskennellä osa-aikaa, mutta ei tällä hetkellä onnistu nykyisen työnantajan palveluksessa, sen verran kiirettä pitelee koko ajan.

Meillä on ollut aivan upeat kesäiset ilmat viime aikoina. Tämä huhtikuu taitaa jo nyt olla kaikkien aikojen lämmin ja kuivin täällä Alankomaissa. Tällä hetkellä lämpömittari näyttää varjossa +26.5C! Mies puuhastelee tuolla patiolla auringonpaisteessa lyhtyjä ripustellen ja kasveja istutellen, häntä ei onneksi helteet häiritse ;-)

Nämä kivat metallilankamunat ostin Verrassend Goed putiikista. Hieman sammalta ja munia lisukkeeksi eikä sitä sitten muuta tarvitakaan. Ajattelin maalata ne valkoisiksi kunhan vain ennätän.


Narsissit ovat jo enemmän tai vähemmän kukkineet. Alla oleva kuva on otettu muutama viikko sitten matkalla Kinderdijkiin. Hyasinttipellot ovat vielä täydessä kukassa ja tuoksuvat huumaavan ihanasti :-)


Heräsimme tänä aamuna tähän näkymään. Tänä vuonna taloamme vastapäätä olevalla pellolla ei kasva sipulikukkia, vaan jonkin sortin leikkokukkia. Olen odotellut niiden puhkeavan täyteen kukkaan ja ajattelin ottaa kuvia vasta sitten, mutta tänä aamuna peijakkaat keräsivät niitä nippuina pois joten piti äkkiä rynnätä hakemaan kamera että ehtii vielä ikuistamaan näkymän :-) Kukkaloisto ei ole samaa luokkaa kuin aikaisempina vuosina, mutta voisi huonomminkin olla :-)

Kinderdijk

Eilen vietimme päivän turistina ja vierailimme kylässä nimeltä Kinderdjik, joka kuuluu 1740-luvulla rakennettujen tuulimyllyjensä ansiosta myös UNESCOn Maailmanperintölistalle. Tuulimyllyjä rakennettiin aikoinaan peräti 19 ja kaikki ovat säilyneet tähän päivään asti. Olen halunnut käydä siellä jo jonkin aikaa ja nyt oli oiva tilaisuus sillä enoni vaimoineen on Alankomaissa käymässä ja menimme sinne yhdessä heidän kanssaan. Oli upea aurinkoinen kevätpäivä, joten mikäs näin kauniissa paikassa oli kierrellessä.

Samalla pääsin harjoittelemaan uuden Panasonic Lumix kamerani käyttöä. Pakko myöntää että olen aika ihastunut siihen, vaikkakin vielä pitää opetella & harjoitella. Kyseessä ei ole järjestelmäkamera, vaan sellainen kompaktimpi versio jota minäkin todennäköisesti opin käyttämään ;-)

Hyvää alkavaa viikkoa! Minä taidan nyt mennä tuonne puutarhan puolelle nauttimaan auringonpaisteesta ja lämmöstä :-)

Aika kortilla

Viime aikoina on aika ollut niin kortilla että blogimaailma on jäänyt aivan paitsioon. Aloitin maaliskuun puolessa välissä uudessa työpaikassa ja kaikki energia on kulunut uuden työn opettelemiseen. Työmatka myös hieman piteni, joten omaa aikaa jää vähemmän kuin aikaisemmin. Ja valitettavasti uuden duunin ergonomiajärjestelyissä olisi todella paljon toivomisen varaa. Niska-hartiaseutu on huutanut hoosiannaa parin viime viikon aikana, joten sekin on rajoittanut tietokoneen käyttöä vapaa-aikana. Jospa ne ergonomia-asiat saisi piakkoin parempaan kuntoon... Mutta tänä viikonloppuna oli pakko postata, sillä vieroitusoireet olivat jo valtavat :-)


Muutama ruokailuhuoneesta napsaistu kuva (kapisella kameralla). Simppeli sini-valkoinen maalaus on appeni tekemä. Suloisen minikruunun löysin Verrassend Goed liikkeestä Haarlemista.

Alakuvassa kukkakimppu jonka sain mieheltäni vuosipäivänämme jota myös vietettiin nyt maaliskuussa. Pakko tunnustaa että itse olin koko vuosipäivän unohtanut kaiken duunihässäkän keskellä ja ihmettelin kun yhtenä päivänä mies tupsahti kotiin kukkapuska kainalossa. Joskus näinkin päin ;-)

Kevät on meillä jo pitkällä. Alla olevat krookuskuvat on otettu muutama viikko sitten ja nyt ne ovat jo kokonaan kukkineet. Parhaillaan narsissit ovat täydessä kukassa ja tulppaaneja odotellaan :-)

Hyvää viikonlopun jatkoa teille kaikille!

Kotirauhan kaipuuta ja kukkasia

Suomalaisena olen niin tottunut ns. "kotirauhaan", eli oven takana ei pahemmin muut kolkuttele kuin sukulaiset ja ystävät. Täällä Alankomaissa on asiat hieman toisin ja tuntuu että vähän väliä ovikello soi jos mistäkin syystä; kaikki hyväntekeväisyysjärjestöt vuorollaan, Jehovan todistajat, pakettikuriirit tuoden naapureiden paketteja jos he eivät ole itse kotona, naapurit pakettejaan hakiessaan, koululaiset erinäisillä tempauksillaan jne. Ehkä olen hieman erakkoluonne kun minua tuollainen trafiikki häiritsee, mutta minkäs sitä luonteelleen voi. Minusta taitaa tulla sellainen kärttyinen vanha akka joka kävelykeppi sojossa sättii näitä "kotirauhan häiritsijöitä" ;-)

Ainut ovikellonsoitto jota yleensä oikein innolla odotan on kukkakauppiaat. He ovat yleensä nuoria tyttöjä tai poikia jotka viikonloppuisin kauppaavat kukkia ovelta ovelle keräten itselleen taskurahaa. Ikinä en voi vastustaa ja yleensä tulee ostettua sylintäydeltä kauniita leikkokukkia. Alakuvien valkoinen ruusukimppu on yksi esimerkki ja koko komeus vain 5 eurolla :-)


Helmililja eli Muscari on aina yhtä ihana. Tällä kertaa en löytänyt valkoista Muscaria, mutta sininen on myös niin sievä.


Kevät on virallisesti saapunut Alankomaihin; aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja krookuksemme puskevat maasta kovaa vauhtia! Koreanonnenpensaan eli Forsythian nuput ovat jo ihan keltaisia, mutta en saanut niistä kunnon kuvaa tässä kirkkaassa auringonpaisteessa. Päivätkin ovat pidenneet oikein roimasti :-)


Tässäpä tämä tällä kertaa. Tämä kärttyinen akka toivottelee kaikille oikein hyvää viikonloppua!

Delft turistin silmin

No niin, pääsinhän minä viimeinkin sinne Delftiin. Viime maanantaina meillä oli molemmilla vapaapäivä ja aamupäivällä suuntasimme juna-asemalle, nokka kohti Delftiä. Oli aivan upea aurinkoinen päivä, mutta hieman liian kylmä; pohjoistuuli ja pakkasta... hhrrrrr. Valokuvaaminen on hieman vaiketa kun sormet ovat kylmästä kankeat ja melkein tunnottomat, mutta kuvia tuli silti otettua aivan mahdottomat määrät :-)

Ensimmäisenä tiemme suuntasi kohti Delftin vanhaa kirkkoa (Oude Kerk). Kirkon rakentaminen on aloitettu vuonna 1246 ja seuraavien vuosisatojen saatossa sitä on laajennettu. Kirkon koko on melko vaikuttava ja vaikka kuinka yritin, en saanut mahtumaan yhteen kuvaan. Tänne on haudattu mm. Johannes Vermeer. Kaunis rakennus, sekä ulkoa että sisältä, kuten vanhat kirkot yleensä.


Oude Kerk, Delft

Oude Kerk torni, Delft

Restaurointia, Oude Kerk, Delft

Kaunis vanha lattiakivetys, Oude Kerk, Delft
Seuraavaksi tiemme suuntasi Delftin uudelle kirkolle (Nieuwe Kerk), joka ei nimestään huolimatta ole kovinkaan "uusi", sillä kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1396 :-)


Nieuwe Kerk, Delft

Nieuwe Kerk ja vasemmalla kaupungintalo, Delft
Vanha kaupunki on tietysti pullollaan vanhoja kauniita rakennuksia; alakuvassa muutama esimerkki. Vasemmalla olevan talon alakerrassa oli piskuinen antiikkiliike. Minulta on monesti kysytty mikä mielestäni on parasta Alankomaissa ja olen aina antanut saman vastauksen: vanhat kaupungit ja niiden arkkitehtuuri.


Delftin katukuvaa musta-valkoisessa hengessä...


Eli tällainen turistikuvapostaus tällä kertaa. Oikein hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille! Koko viikonlopun on sataa lotkottanut vettä, saavikaupalla, joten ulos ei ole ollut paljon asiaa. Kevät kuitenkin tulla porskuttaa. Tänään huomasin että japanilaisissa pajuissamme on jo silmut! :-)

Viikonlopun höpinöitä

Ajattelin että olisi tänä viikonloppuna ollut jotain kivoja kuvia näytettävänä, sillä ajatuksena oli tänään mennä joko Delftiin tai Utrechtiin käymään, mutta mies ei oikein suostunut yhteistyöhön. Meillä molemmilla on onneksi ensi maanantai vapaana, silloin viimeistään raahaan hänet jonnekin. Ensin pitää tietysti katsoa mitä Murphyn laki sanoo ilmojen suhteen... Vaikka olen asunut Alankomaissa jo tammikuusta 2005, niin silti on vielä hävyttömän paljon paikkoja näkemättä täällä. Pitäisi leikkiä hieman useammin turistia :-)

Minulla oli tänään vain sellainen olo että jotain tarttis tehdä. Ja koska en päässyt kaupunkikierrokselle historialliseen Delftiin, niin töpsöttelin hieman kotona. Kun kynttilänjalat ja muut esineet olivat vaihtaneet paikkaa jo sen viidennen kerran, mies alkoi pyörittelemään silmiään. Tokaisin vain että hänen on nyt kärsittävä seuraukset suunnitelmien muuttamisesta ja jotenkinhan minun on tämä extra energia purettava.

Leveä pitsinauha tarttui mukaan viimeisellä Haarlemin reissulla, kun sai halvalla, kuinkas muutenkaan. Se on se Sulo Vilen syndrooma; jos muistatte 80-luvun Tankki Täyteen TV-sarjan :-) Alakuvassa on vaarini (äidin isä) sota-ajan henkilöllisyystodistus.

Loistavaa viikonlopun jatkoa teille kaikille! Toivottavasti pakkaset siellä Suomen päässä laantuvat pian.

Tyylien sekamelskaa

Piti niin postata jo viikonloppuna, mutta aika loppui kesken. Lauantai-ilta sujui rattoisasti ystävien ja hyvien viinien seurassa ja maailmaa tuli parannettua oikein urakalla pikkutunneille asti. Sunnuntaina olinkin sitten niin väsynyt että hyvä kun jaksoin silmäluomia liikuttaa. Alkaa se ikä pikkuhiljaa painamaan ;-)

Olohuoneessamme vallitsee hieman tyylien sekamelska, mutta minua se ei pahemmin haittaa. Aasialaiset kaapit, modernit lamput ja Madonna-patsaat kohtalaisen sulassa sovussa. Kaappi kätkee sisälleen mm. elektroniikkaa stereoiden ja DVD-soittimen muodossa. Vielä kun saisi TV:n ja kaiuttimet katseilta piiloon... se on kyllä turha toivo, mies jo haaveilee isommasta TV:stä mutta minä laitan vielä hieman hanttiin. Mikä ihme siinä viihde-elektroniikassa oikein noita miehiä kiehtoo? :-)

Ei sen puoleen, samaa mies varmaan ihmettelee minusta ja noista Madonna-patsaista. Samalla kun hän haaveilee isommasta TV:stä, minä haaveilen isommasta Madonna-patsaasta... Onneksi olen viime aikoina pystynyt hieman toppuuttelemaan "ostovimmaani".

Mutta nyt on aika mennä nukkumaan, uni painaa jo kovasti silmiä. Lopuksi toivottelen kaikille oikein hyvää alkanutta viikkoa ja hyvää ystävänpäivää!

Myrskyä pukkaa

Meillä on myrskytuulen tapainen puhkunut jo torstai-illasta lähtien eikä vielä osoita mitään laantumisen merkkejä. Kävelimme tänään kaupunkiin ja takaisin ja sai ihan todella melkein hiki hatussa puskea eteenpäin; sivutuulen iskiessä pienten sivuaskelien saattelemana. Takinhelmat liehuivat melkein korvissa, hiukset meinasivat lähteä päästä ja muutaman kerran puhuri iski sellaisella voimalla kasvoihin että sai posket kihelmöimään ihan kuin olisi kämmenellä livaistu. Ja voisin vaikka vannoa että kerran tunsin poskieni lepattavan tuulessa (jonkinlainen painonpudotusohjelma olisi paikallaan). Toivottavasti se puhuri tuosta piakkoin laantuu.


Kevättä kohti kuitenkin porskutetaan, tasaisen varmasti. Ihanaa kun päivät alkavat jo pitenemään eikä ole enää aivan pilkkopimeää kun aamuisin lähtee kotoa ja kun tulee illansuussa takaisin. Tuntuu että oma energiatasokin on hieman kohonnut ja olen alkanut taas puuhailemaan kotona. Kenties viimeisin Jeanne d'Arc Living -lehti on myös hieman innoittanut tätä sohvaperunaa :-)


Olen hieman ajatellut että muuttaisin blogini kielen kokonaan suomeksi. Taisin aloittaa pelkällä englannilla ja sitten kirjoittelin postaukset sekä englanniksi että suomeksi. Viime aikoina on ollut enempi joko tai, riippuen fiilareista ja siitä kuinka kiireinen olen. Mutta tosiasia on että suurin osa kommentoijista ja vierailijoista on suomalaisia ja muut voivat halutessaan käyttää tuota Googlen käännösohjelmaa... Että näin.


Hyvää viikonlopun jatkoa teille kaikille!

As most of my visitors and especially commentators are Finnish, I have decided to start posting only in Finnish. I will add the Google translator for those whose Finnish is not so fluent :-) Admittedly it has its shortcomings, but at least it will give you some kind of idea of what I am writing about. Who knows, I just might post few lines in English here and there but that remains to be seen. Obviously you can keep on commenting in English or in Dutch. Wishing you all a lovely weekend!