Kotirauhan kaipuuta ja kukkasia

Suomalaisena olen niin tottunut ns. "kotirauhaan", eli oven takana ei pahemmin muut kolkuttele kuin sukulaiset ja ystävät. Täällä Alankomaissa on asiat hieman toisin ja tuntuu että vähän väliä ovikello soi jos mistäkin syystä; kaikki hyväntekeväisyysjärjestöt vuorollaan, Jehovan todistajat, pakettikuriirit tuoden naapureiden paketteja jos he eivät ole itse kotona, naapurit pakettejaan hakiessaan, koululaiset erinäisillä tempauksillaan jne. Ehkä olen hieman erakkoluonne kun minua tuollainen trafiikki häiritsee, mutta minkäs sitä luonteelleen voi. Minusta taitaa tulla sellainen kärttyinen vanha akka joka kävelykeppi sojossa sättii näitä "kotirauhan häiritsijöitä" ;-)

Ainut ovikellonsoitto jota yleensä oikein innolla odotan on kukkakauppiaat. He ovat yleensä nuoria tyttöjä tai poikia jotka viikonloppuisin kauppaavat kukkia ovelta ovelle keräten itselleen taskurahaa. Ikinä en voi vastustaa ja yleensä tulee ostettua sylintäydeltä kauniita leikkokukkia. Alakuvien valkoinen ruusukimppu on yksi esimerkki ja koko komeus vain 5 eurolla :-)


Helmililja eli Muscari on aina yhtä ihana. Tällä kertaa en löytänyt valkoista Muscaria, mutta sininen on myös niin sievä.


Kevät on virallisesti saapunut Alankomaihin; aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja krookuksemme puskevat maasta kovaa vauhtia! Koreanonnenpensaan eli Forsythian nuput ovat jo ihan keltaisia, mutta en saanut niistä kunnon kuvaa tässä kirkkaassa auringonpaisteessa. Päivätkin ovat pidenneet oikein roimasti :-)


Tässäpä tämä tällä kertaa. Tämä kärttyinen akka toivottelee kaikille oikein hyvää viikonloppua!

Delft turistin silmin

No niin, pääsinhän minä viimeinkin sinne Delftiin. Viime maanantaina meillä oli molemmilla vapaapäivä ja aamupäivällä suuntasimme juna-asemalle, nokka kohti Delftiä. Oli aivan upea aurinkoinen päivä, mutta hieman liian kylmä; pohjoistuuli ja pakkasta... hhrrrrr. Valokuvaaminen on hieman vaiketa kun sormet ovat kylmästä kankeat ja melkein tunnottomat, mutta kuvia tuli silti otettua aivan mahdottomat määrät :-)

Ensimmäisenä tiemme suuntasi kohti Delftin vanhaa kirkkoa (Oude Kerk). Kirkon rakentaminen on aloitettu vuonna 1246 ja seuraavien vuosisatojen saatossa sitä on laajennettu. Kirkon koko on melko vaikuttava ja vaikka kuinka yritin, en saanut mahtumaan yhteen kuvaan. Tänne on haudattu mm. Johannes Vermeer. Kaunis rakennus, sekä ulkoa että sisältä, kuten vanhat kirkot yleensä.


Oude Kerk, Delft

Oude Kerk torni, Delft

Restaurointia, Oude Kerk, Delft

Kaunis vanha lattiakivetys, Oude Kerk, Delft
Seuraavaksi tiemme suuntasi Delftin uudelle kirkolle (Nieuwe Kerk), joka ei nimestään huolimatta ole kovinkaan "uusi", sillä kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1396 :-)


Nieuwe Kerk, Delft

Nieuwe Kerk ja vasemmalla kaupungintalo, Delft
Vanha kaupunki on tietysti pullollaan vanhoja kauniita rakennuksia; alakuvassa muutama esimerkki. Vasemmalla olevan talon alakerrassa oli piskuinen antiikkiliike. Minulta on monesti kysytty mikä mielestäni on parasta Alankomaissa ja olen aina antanut saman vastauksen: vanhat kaupungit ja niiden arkkitehtuuri.


Delftin katukuvaa musta-valkoisessa hengessä...


Eli tällainen turistikuvapostaus tällä kertaa. Oikein hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille! Koko viikonlopun on sataa lotkottanut vettä, saavikaupalla, joten ulos ei ole ollut paljon asiaa. Kevät kuitenkin tulla porskuttaa. Tänään huomasin että japanilaisissa pajuissamme on jo silmut! :-)

Viikonlopun höpinöitä

Ajattelin että olisi tänä viikonloppuna ollut jotain kivoja kuvia näytettävänä, sillä ajatuksena oli tänään mennä joko Delftiin tai Utrechtiin käymään, mutta mies ei oikein suostunut yhteistyöhön. Meillä molemmilla on onneksi ensi maanantai vapaana, silloin viimeistään raahaan hänet jonnekin. Ensin pitää tietysti katsoa mitä Murphyn laki sanoo ilmojen suhteen... Vaikka olen asunut Alankomaissa jo tammikuusta 2005, niin silti on vielä hävyttömän paljon paikkoja näkemättä täällä. Pitäisi leikkiä hieman useammin turistia :-)

Minulla oli tänään vain sellainen olo että jotain tarttis tehdä. Ja koska en päässyt kaupunkikierrokselle historialliseen Delftiin, niin töpsöttelin hieman kotona. Kun kynttilänjalat ja muut esineet olivat vaihtaneet paikkaa jo sen viidennen kerran, mies alkoi pyörittelemään silmiään. Tokaisin vain että hänen on nyt kärsittävä seuraukset suunnitelmien muuttamisesta ja jotenkinhan minun on tämä extra energia purettava.

Leveä pitsinauha tarttui mukaan viimeisellä Haarlemin reissulla, kun sai halvalla, kuinkas muutenkaan. Se on se Sulo Vilen syndrooma; jos muistatte 80-luvun Tankki Täyteen TV-sarjan :-) Alakuvassa on vaarini (äidin isä) sota-ajan henkilöllisyystodistus.

Loistavaa viikonlopun jatkoa teille kaikille! Toivottavasti pakkaset siellä Suomen päässä laantuvat pian.

Tyylien sekamelskaa

Piti niin postata jo viikonloppuna, mutta aika loppui kesken. Lauantai-ilta sujui rattoisasti ystävien ja hyvien viinien seurassa ja maailmaa tuli parannettua oikein urakalla pikkutunneille asti. Sunnuntaina olinkin sitten niin väsynyt että hyvä kun jaksoin silmäluomia liikuttaa. Alkaa se ikä pikkuhiljaa painamaan ;-)

Olohuoneessamme vallitsee hieman tyylien sekamelska, mutta minua se ei pahemmin haittaa. Aasialaiset kaapit, modernit lamput ja Madonna-patsaat kohtalaisen sulassa sovussa. Kaappi kätkee sisälleen mm. elektroniikkaa stereoiden ja DVD-soittimen muodossa. Vielä kun saisi TV:n ja kaiuttimet katseilta piiloon... se on kyllä turha toivo, mies jo haaveilee isommasta TV:stä mutta minä laitan vielä hieman hanttiin. Mikä ihme siinä viihde-elektroniikassa oikein noita miehiä kiehtoo? :-)

Ei sen puoleen, samaa mies varmaan ihmettelee minusta ja noista Madonna-patsaista. Samalla kun hän haaveilee isommasta TV:stä, minä haaveilen isommasta Madonna-patsaasta... Onneksi olen viime aikoina pystynyt hieman toppuuttelemaan "ostovimmaani".

Mutta nyt on aika mennä nukkumaan, uni painaa jo kovasti silmiä. Lopuksi toivottelen kaikille oikein hyvää alkanutta viikkoa ja hyvää ystävänpäivää!

Myrskyä pukkaa

Meillä on myrskytuulen tapainen puhkunut jo torstai-illasta lähtien eikä vielä osoita mitään laantumisen merkkejä. Kävelimme tänään kaupunkiin ja takaisin ja sai ihan todella melkein hiki hatussa puskea eteenpäin; sivutuulen iskiessä pienten sivuaskelien saattelemana. Takinhelmat liehuivat melkein korvissa, hiukset meinasivat lähteä päästä ja muutaman kerran puhuri iski sellaisella voimalla kasvoihin että sai posket kihelmöimään ihan kuin olisi kämmenellä livaistu. Ja voisin vaikka vannoa että kerran tunsin poskieni lepattavan tuulessa (jonkinlainen painonpudotusohjelma olisi paikallaan). Toivottavasti se puhuri tuosta piakkoin laantuu.


Kevättä kohti kuitenkin porskutetaan, tasaisen varmasti. Ihanaa kun päivät alkavat jo pitenemään eikä ole enää aivan pilkkopimeää kun aamuisin lähtee kotoa ja kun tulee illansuussa takaisin. Tuntuu että oma energiatasokin on hieman kohonnut ja olen alkanut taas puuhailemaan kotona. Kenties viimeisin Jeanne d'Arc Living -lehti on myös hieman innoittanut tätä sohvaperunaa :-)


Olen hieman ajatellut että muuttaisin blogini kielen kokonaan suomeksi. Taisin aloittaa pelkällä englannilla ja sitten kirjoittelin postaukset sekä englanniksi että suomeksi. Viime aikoina on ollut enempi joko tai, riippuen fiilareista ja siitä kuinka kiireinen olen. Mutta tosiasia on että suurin osa kommentoijista ja vierailijoista on suomalaisia ja muut voivat halutessaan käyttää tuota Googlen käännösohjelmaa... Että näin.


Hyvää viikonlopun jatkoa teille kaikille!

As most of my visitors and especially commentators are Finnish, I have decided to start posting only in Finnish. I will add the Google translator for those whose Finnish is not so fluent :-) Admittedly it has its shortcomings, but at least it will give you some kind of idea of what I am writing about. Who knows, I just might post few lines in English here and there but that remains to be seen. Obviously you can keep on commenting in English or in Dutch. Wishing you all a lovely weekend!

Hiljaiseloa

Taitaa olla se aika vuodesta jolloin oikein mitään ei tapahdu, ei ainakaan meidän elämässämme. Päivät kuluvat pitkälti työn, syömisen ja nukkumisen merkeissä. Kotona en ole paljoa töpsötellyt (lainatakseni äitini käyttämää termiä) mutta ainakin joulujutut on saatu korjattua pois. Ovikranssi oli vielä unohtunut paikoilleen, mutta tänään sekin lähtee :-) Vettä on satanut melkein joka päivä jo n. 3 viikkoa ja on ollut niin ankean harmaata. Kuviakaan en ole paljoa otellut kun on aina niin armottoman pimeätä. Onneksi päivät alkavat pikkuhiljaa pitenemään, eiköhän se kunnon kevät sieltä vielä saavu. Tällä viikolla ostin 1. kimpun tulppaaneja, ne ovat aina varma kevään merkki ja ihana piristysruiske! :-)

I think it is that time of the year when nothing much is happening, at least not in our lives. Work, eat, sleep... that is pretty much it. Have not taken many photos or done anything exciting at home, but at least managed to get rid of all Christmas stuff ;-) It has been raining almost every day for about 3 weeks now and it has been so gray and dull. Gladly days are slowly getting longer and spring is on its way :-)


There is nothing much happening in our garden at the moment. Everything looks pretty wet and dead, but at least our Viburnum is making buds.


And look what blackbirds have done to our lawn while looking for food! The whole lawn area is filled with same kind of bald spots and holes. My partner is not too amused as last year he spent some money and time repairing the lawn and now it is all ruined again ;-) But we still like our blackbirds...

Katsokaapas mitä mustarastaat ovat tehneet nurmikollemme etsiessään ruokaa! Koko nurmikkoalue on täynnä samanlaisia kaljuja kohtia ja kuoppia. Mieheni ei ole kovin huvittunut asiasta sillä viime vuonna hän käytti jonkin verran rahaa ja aikaa korjatessaan nurmikkoa ja nyt se on taas piloilla ;-) Mutta kyllä me silti tykkäämme mustarastaistamme...


Amsterdam is a vibrant colourful city, but it also looks great in black & white (I just wish I had a better camera!).

Kevättä kohti

Loppiainen tuli ja meni, mutta meidän joulukuusi nököttää vielä tuolla olohuoneen puolella. Oli tarkoitus hankkiutua joulujutuista eroon tänä viikonloppuna, mutta aika loppui kesken... Osa koristeista löysi tiensä takaisin kaappien perukoille, mutta osa odottelee ensi viikonloppua sillä viikolla ei oikein tahdo aika/energia riittää. Tänä viikonloppuna energia kului alennusmyynneissä ravaamiseen ja vaatekaapin siivoamiseen; vanhoja riepuja ulos ja uusia sisään ;-)


En ole pätkääkään uskonnollinen, mutta tällaiset vanhat rukouskortit (prayer cards) miellyttävät kovasti silmää. Niitä onneksi löytää melko helposti paikallisista antiikki- ja curiosaliikkeistä. Vanhat kakkumuotit (alakuva) ovat myös kauniita.


Koko viikon on sataa lotkottanut vettä, mutta onneksi tänään saimme hieman auringonpaistettakin. Kaikki lumet ovat sulaneet ja ulkona näyttää melkein keväiseltä; vaikea uskoa että on vasta tammikuu... Toki luntakin saattaa vielä tulla, jopa maaliskuussa, mutta kevättä kohti olemme menossa. Muutama viikko sitten taloamme vastapäätä olevalle pellolle kylvettiin/istutettiin kukkasipuleita; näyttivät mielestäni tulppaaneilta mutta pitää vielä muutama kuukausi odotella ennen kuin saamme asiaan vahvistuksen :-)

Jääpuikot on kuvattu muutama viikko sitten; ovat jo kauan sitten sulaneet...

Call me lazy, but again I am posting only in Finnish. But trust me, you are not missing much as I have nothing much to tell ;-) Hope you all have a lovely week!

Happy New Year! / Hyvää Uutta Vuotta!

We will open the book.
Its pages are blank.
We are going to put words on them ourselves.
The book is called "Opportunity"
and its first chapter is New Year's Day.
Edith Lovejoy Pierce

Toivottavasti uuden vuoden aloitus on sujunut teillä kaikilla loistavasti. Me vietimme aaton ystävien seurassa nauttien hyvästä seurasta, notkuvasta herkkupöydästä ja makoisista viineistä. Tuli valvottua pikkutunneille asti, joten nyt hieman väsyttää, mutta mukavaa oli :-)

Postauksen kuvissa mennään vielä melko jouluisissa tunnelmissa, mutta pitäähän näistä tunnelmista nauttia nyt kun vielä voi. Melkein surettaa että vajaan viikon kuluttua kuusesta pitäisi jo hankkiutua eroon...